Eurooppalaisten syöpäkuolleisuudessa yhä suuria eroja

17.12.2013
Syövän hoito ja diagnostiikka ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä, mikä on parantanut eurooppalaisten syöpäpotilaiden ennusteita. Eri maiden välillä on silti merkittäviä eroja, tuore tutkimus osoittaa.

Lancet Oncologyn julkaisemat tulokset osoittavat syöpäkuolleisuuden suurimmaksi Itä-Euroopan ja Baltian maissa ja etenkin Bulgariassa, Latviassa, Liettuassa, Virossa, Puolassa ja Slovakiassa. Näissä maissa ennusteet ovat Euroopan keskiarvoa heikompia varsinkin potilailla, jotka sairastavat paksusuolen tai peräsuolen syöpää, Non-Hodginin lymfoomaa tai ihomelanoomaa. Erot ovat noin kymmenen prosenttiyksikön luokkaa.

Ero idän ja lännen välillä on myös kaventunut ainakin rintasyövän osalta, mutta verrattuna Pohjoismaihin Itä-Euroopan maat ovat edelleen jäljessä. Pohjoismaissa keskimäärin 85 prosenttia rintasyöpäpotilaista on yhä elossa viisi vuotta diagnoosista, kun Itä-Euroopan maissa luku on keskimäärin 75 prosenttia.

Suotuisin syöpäpotilaiden ennuste on Pohjoismaissa (Tanskaa lukuun ottamatta) sekä Itävallassa, Belgiassa, Ranskassa, Saksassa, Sveitsissä, Hollannissa sekä Italiassa, Portugalissa, ja Espanjassa. Etenkin eturauhassyövän, peräsuolisyövän ja non-Hodginin lymfooman ennusteet ovat parantuneet, mikä todennäköisesti johtuu lääkkeiden ja leikkaushoitojen sekä varhaisen diagnosoinnin kehityksestä.

Suomi on vertailussa Euroopan keskiarvon yläpuolella melkein kaikissa syövissä. Suomessa vatsasyöpään sairastuvista keskimäärin 25 prosenttia on yhä elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Paksusuolen syövän viisivuotisennuste on 61 prosenttia, peräsuolisyövän 60 prosenttia, keuhkosyövän 11 prosenttia, ihomelanooman ja rintasyövän 85 prosenttia, munasarjasyövän 43 prosenttia, eturauhassyövän 90 prosenttia ja munuaissyövän ja non-Hodginin lymfooman 59 prosenttia.

Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Oncology 2013;doi:10.1016/S1470-2045(13)70546-1)
Lisää uutisia